Clojure:
Interaktiivisen komentotulkin (REPL) käyttö

Kuinka:

Aloita käynnistämällä REPL:

user=> (println "Hei, REPL!")
Hei, REPL!
nil

Määrittele funktio ja kokeile sitä:

user=> (defn greet [name] (str "Hei, " name "!"))
#'user/greet
user=> (greet "Clojure-ohjelmoija")
"Hei, Clojure-ohjelmoija!"

Kokeile tietorakenteita:

user=> (def my-map {:a 1 :b 2})
#'user/my-map
user=> (assoc my-map :c 3)
{:a 1, :b 2, :c 3}

Syventävä tutkimus

REPL on ratkaisevan tärkeä osa Lispien perheen interaktiivista kehitysfilosofiaa, ja Clojure, joka on moderni Lisp-dialekti, hyödyntää tätä työkalua suuresti. Se juontaa juurensa ensimmäiseen Lisp REPLiin 1950-luvun lopulla. Vaihtoehtoja muissa kielissä sisältävät Pythonin tulkki ja Node.js:n konsoli, mutta Clojuren REPLillä on ensiluokkainen asema ja se on olennainen osa työnkulkua.

Clojure REPL -istunto voidaan integroida erilaisiin ympäristöihin kuten komentoriville, IDE:iin (kuten IntelliJ Cursive-lisäosalla tai Emacs CIDER-lisäosalla) tai selainpohjaisiin työkaluihin kuten Nightcode. Syvemmin ajatellen REPL antaa kehittäjälle mahdollisuuden manipuloida kielen rakenteita ajon aikana ja siirtää tiloja läpi erilaisten muunnosten, johtaen usein tutkivaan ohjelmointiin ja vankkumattomampaan koodiin.

REPL:n toiminnallisuus loistaa työkaluilla kuten lein repl tai clj, jotka mahdollistavat riippuvuuksien hallinnan, erilaisten lisäosien ja projekti-spesifisten mukautusten, johtaen tuottavampaan ja joustavampaan kehitysprosessiin.

Katso myös

• Virallinen Clojure-verkkosivuston opas REPListä: https://clojure.org/guides/repl/introduction
• Rich Hickeyn puhe REPL-vetoisesta kehityksestä: https://www.youtube.com/watch?v=Qx0-pViyIDU
• Käytännön Clojure: REPLin käyttö iteratiivisessa kehityksessä: http://practicalclj.blogspot.com/2009/10/using-clojure-repl.html